Muovijätettä arvioidaan olevan maailman merissä jo 75–199 miljoonaa tonnia — ja uutta virtaa meriin joka vuosi 11–12 miljoonaa tonnia lisää. Ilman merkittäviä poliittisia päätöksiä tilanne vain pahenee: OECD:n arvion mukaan jokien kautta meriin virtaava muovi voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2060 mennessä.
Neljä viidesosaa merten muovijätteestä on peräisin maalta. Roskaa tulee huonosti hoidetuilta kaatopaikoilta merten ja jokien läheisyydessä, hulevesien mukana, huonosti puhdistetusta jätevedestä, laittomasta dumppaamisesta ja roskaamisesta. Suurin osa merten muovijätteestä tulee Aasiasta — uusimman datan mukaan Filippiinit on nykyään maailman suurin merten muovisaasteen lähde.
Syypää on kehittymätön jätehuolto. Kehittyneen jätehuollon maissa merkittävä osa meriin päätyvästä muovijätteestä on mikromuovia. Myöskään kehittynyt maailma ei ole ollut synnitön: esimerkiksi Britannia laivasi vielä joitakin vuosia sitten valtavia määriä jätemuovia Kiinaan vuosittain — ennen kuin Kiina sulki ovensa tuontijätteeltä vuonna 2018.
Muovin määräongelman taustalla on tuotannon räjähdysmäinen kasvu. Maailmassa tuotetaan yli 400 miljoonaa tonnia muovia vuodessa — ja vuonna 2024 syntynyt 220 miljoonan tonnin muovijätemäärä vastaa noin 28 kiloa jokaista maailman ihmistä kohden. Neljäsosa tästä jätteestä päätyy luontoon.
Mereen päätyneen muovin haittoja ei tunneta vielä täysin. Se ei kuitenkaan ole vain ikävän näköistä rannoilla — vaikka sekin on taloudellisesti merkittävää, sillä muoviroska tuottaa suuria tappioita esimerkiksi turismille. Muovi vahingoittaa merieläimiä, jotka voivat sotkeutua isompiin muovikappaleisiin tai luulla pienempiä paloja ruoaksi. Muovin nieleminen voi estää eläimiä sulattamasta tavallista ravintoa, minkä lisäksi myrkylliset kemikaalit leviävät niiden elimistöön.
Ongelmaan on kuitenkin ratkaisuja. Osa niistä on yksinkertaisia ja todistettuja — kuten Irlannin muovikassivero, joka romahduttti kassien käytön. The Ocean Cleanup -järjestö on jo poistanut kymmenen miljoonaa kiloa roskaa valtameristä ja joista. Isoin ratkaisu vaatisi kuitenkin globaalia sopimista: YK-maat ovat neuvotelleet sitovaa kansainvälistä muovisopimusta vuodesta 2022, mutta joulukuussa 2024 Busanissa järjestetyt neuvottelut päättyivät ilman sopimusta. Neuvotteluja jatketaan 2025 — ja sopimuksen kohtalo ratkeaa lähikuukausina.
Ongelma on iso, mutta ratkaisut ovat olemassa. Tarvitaan kansainvälistä tahtoa, kansallista politiikkaa — ja ihmisten valmiutta muuttaa käyttäytymistään.
Kierrätetty muovi osaksi yritysten brändiviestintää
Yksi konkreettinen tapa osallistua muovijätteen vähentämiseen on valita brändituotteisiin materiaaleja, jotka syntyvät kierrätyksestä — ei neitseellisestä muovista. rPET-materiaali valmistetaan kerätyistä muovipulloista: yhdestä pullosta syntyy esimerkiksi kangaskassin kangas tai kynä — lue tarkemmin rPET – kestävä vaihtoehto muovien maailmassa. Kun yritys valitsee liikelahjaksi rPET-brändituotteet – opas vastuulliseen tuotevalintaan -oppaan mukaisen tuotteen, se viestii arvoistaan konkreettisesti — ei pelkästään sanoilla.
Lue lisää siitä, miten vastuulliset materiaalivalinnat sopivat osaksi yrityksen brändistrategiaa: Vastuulliset brändituotteet yritykselle – opas kestäviin valintoihin.